Nuorukaisen kanssa pumppia ja rentoilua – sopivassa suhteessa

Viime päivinä olen päässyt jo hieman nautiskelemaankin viime kuukausina tehdystä kovasta työstä. Ajattelinkin hieman kertoa treenirytmistämme 7v. Brion kanssa…

“miten niin kunnon kasvattaminen, onhan se kuitenkin ihan säännöllisesti, vaikkakin esteille, treenattu hevonen”

Haasteena ja tavoitteena on ollut niin aerobisen kunnon, lihaksiston kuin teknisen tasonkin kehittäminen. Äkkiseltäänhän ajattelisi, että “miten niin kunnon kasvattaminen, onhan se kuitenkin ihan säännöllisesti, vaikkakin esteille, treenattu hevonen”. Pitää paikkansa, mutta lajikohtaiset vaatimukset kilpailevan estehevosen ja kouluhevosen välillä eroavat merkittävästi. Siinä missä estehevosen lihassoluilta vaaditaan räjähtävää ponnistusvoimaa ja ketteryyttä alle minuutin suorituksessa, liikutaan siis paljon anaerobisella alueella. Kouluhevoselta taas odotetaan 5-7 minuutin täydellistä kehon hallintaa, kantokykyä, venymistä ja kokoamista – lihassolut siis supistuvat hyvin eritavalla ja tarvitsevat tehokkaan hapenottokyvyn ja erilaista voimaa suoritukseen.

…treenirytmiä 3+2 eli kolme päivää töitä kohti rankinta treeniä ja treeni päiviä seuraa 2 pvän kevyempi liikunta…

Tämä huomioiden olemme pyrkineet pitämään treenirytmiä 3+2 eli kolme päivää töitä kohti rankinta treeniä ja treeni päiviä seuraa 2 pvän kevyempi liikunta omistajan kanssa jumpaten tai juoksutuksena sekä yhtenä käyntipäivänä.

Kolmena työpäivänä teen usein siten, että (1.) ensimmäisenä päivänä ratsastan paljon eteen, jolla saan lihaksiston auki sekä teen paljon väistöjä, taivuttelua ja siirtymisiä siten, että saan hevosen hyvin herkäksi ja kuulolle. Täytyy myöntää, että minussa kun on perfektionistin ja hinkkaajan vikaa, venähtää tämä ensimmäisen päivän treeni usein reippaasti yli tunnin mittaiseksi. Palautuminen varmistetaan pitkällä loppuveryttelyllä ja kävelyllä sekä huolellisella lihashuollolla mm. Arnikaa hierotaan tiettyihin kohtiin ahkerasti ja karsinassa tehdään vielä lopuksi porkkanan avulla kylkien ja kaulan venyttelyt. (2.) Toisena päivänä tehdään yleensä kunnolla töitä joko valmentajani Lilli Luoman opastuksella tai omin päin. Viimeaikoina olen keskittynyt laukkasiirtymisiin, laukan kehittämiseen, vastalaukkaan sekä pikkuhiljaan mukaan on otettu myös vaihtoharjoittelu, sellaisina päivinä kun Brio on tuntunut olevan hyvin omilla jaloillaan ja kevyenä avuilla. (3.) Kolmantena treenipäivänä tee usein harjoituksia, joilla saan edellisen päivän jälkeen mahdolliset lihastukot auki ja kropan letkeäksi. Tänään esimerkiksi tein puomitreenin ja ratsastin Brion letkeäksi isossa kantavassa ravissa. Näin letkeästi hän suoritti ravipuomeja tänään 😊

Pidän itse hyvin tärkeänä, että teknisen kehityksen ohessa hevonen myös oppii käyttämään koko kehonsa ulottuvuutta ja saa ketteryyttä sen kantamiseen. Toisin sanoen saan sen pidentämään ja lyhentämään sekä kropasta että kaulasta niin pyytämällä. Olen itse kärsinyt pahan välilevypullistuman ja sitä kautta oppinut kuuntelemaan omaa kroppaani, ei ainoastaan kolotuksia vaan huomioimaan myös kehon liikkuvuuden ja lihasten voiman tai väsymyksen. Samalla tavalla pyrin kuuntelemaan ja tunnustelemaan myös ratsastamieni hevosten kehoa ja sen kehitystä. Vaihdan kehon ja lihaksiston fiiliksistä usein ajatuksia hevosteni hierojan Mira Laine-Toivosen kanssa ja saan häneltä myös ideoita lihaksiston treenaamiseen. Eikä pidä muuten unohtaa myöskään kengityksen ja kengittäjän merkitystä. Meidän kengittäjän Paul Deanin (Kaviopro Oy) havainnot ja tarkkuus kengityksessä ovat myös auttaneet minua keskittymään hevosten oikeiden heikkouksien kehittämiseen.

Ja kun tosissaan halutaan rentoutua kovan treenin jälkeen, niin mikä olisikaan parempi kuin letkeä loppukäynti merenrannassa treenikaverin kanssa?! Tässäpä tunnelmia lauantaiaamun treenin jälkeen.

Advertisements

#stopbullying #metoo… how far does it go?

For the past few days, there’s been a sad viral campaign #stopbullying going on among equestrians in the social medias. Swedish dressage rider Patrik Kittel (@patrikkittel) bravely raised the flag for stop bullying among equestrian sports. Patrik and all of us were deeply touch of the news that a girl named “Amy” did took her life due to bullying in social media. And its not only among our sport, its all around society. I’m sure that everyone is aware and somewhat touched with #metoo that has been spreading around from social media to news and even to brands and corporates to state 0% tolerance code of conduct for harassment and bullying.

There are many angles to these issues, interestingly a Finnish eventing rider guy Elmo Jankari wrote strongly stating blog about #metoo in one of the biggest horse media in Finland. He was shouting out for a common sense, perspective, responsibility and equality in discussion around horses and equestrian sports. Don’t judge based on a moment of few seconds or a single image.Don’t judge based on some rumors. Don’t judge because of a single error. We all make mistakes, the errors are necessary in the learning process.

In this era of #metoo, #stopbullying and so on, I’m seriously amazed where and when did we stop caring each other? When did we become so jealous and selfish that instead of building the sport together, we are stabbing each other into chest? To build our sport greater, maintaining its reputation and even the olympic sports status in the future, we just simply need to push harder together. At least in the mini-size of an equestrian country such as Finland.

These majestic and wise animals provide us so much love and joy, that for their honor we just simply need to do better – better and smarter to each other, simply CARE MORE, LOVE MORE. #wetoo #thinkfirst

 

Puhtaat vaihdot! Superfiilis!

Tiedätkö sen fiiliksen kun olet viikkotolkulla tahkonnut eteenpäin ja tuntuu, että mikään ei etene? Kun yrität joka päivä ratsastuksen jälkeen muistuttaa itseäsi, että se nyt vaan on siinä kehitysvaiheessa, että on vahva edestä/heikko/vino/ei vielä tarpeeksi voimakas kantaakseen jne.? Ja sitten tulee SE PÄIVÄ, kun palaset loksahtavat paikoilleen – noin vain! Mulla oli se tänään 🙂

Yhtäkkiä hevonen vaan on herkkä istunnalle ja jalan ja tuntuman välissä. Ilman ähinää, puhinaa ja epämääräistä fiilistä. Kaikki vaan tuntuu helpolta ja pehmeältä. Eikä vaan tunnu vaan myös näyttää niin helpolta, että ystävä toteaa oman hevosensa selästä “mä tässä odotan, että koska sä teet sen vaihdon”…

Ja tässä kohtaa on hyvä huomioida, että me ei olla vielä vaihtoharjoituksia aloitettu.  Esteille treenattuna hevosena Brio luonnollisesti vaihtaa, mutta vauhdin kanssa ja yleensä takaa jäljessä. Tarkoituksena on lähteä asiaa korjaamaan ja harjoittelemaan kun perusratsastus ja työntö laukassa on kehittynyt paremmaksi.

“koska sä teet sen vaihdon”…

… “no hitto miks ei? Ei se rikki mene.” Ja niinpä päätin kokeilla pari vaihtoa. Muutaman epäpuhtaan hitaan vaihdon jälkeen saatiin kuin saatiinkin molempiin suuntiin puhtaat vaihdot. Ihan mieletön fiilis!

Yllä kuva 2017 syyskuun aluemestaruuksista. Silloin laukassa ei vielä tainnut olla kuin kaksi vaihdetta hidas ja vähän reippaampi 🙂 Tänään laukassa on jo ainakin neljä eri vaihdetta. #mehappy

 

Nuorukainen yläasteelle tutustumassa

Ratsuttamani, juuri 7-vuotta täyttänyt, Classic Brilliance “Brio” pääsi tänään tutustumaan yläasteelle eli sai ihan ensimmäisen kerran kanget päähänsä.

Brio on hauska, letkeä ja rennosti elämään suhtautuva tyyppi. Odotetusti, se otti kangetkin vastaan tyynesti, imeskeli hetken kuolainta ja kysyi “joko mennään”. Tällaisen nuoren hevosen kanssa on mukava tehdä töitä; uudet asiat ovat mutkattomia ja kehitys tuntuu tapahtuvan aimo harppauksina.

Brion kanssa työtä talvikaudella tehdään sekä perusratsastuksessa että teknisissä asioissa. Tavoitteena ensi kaudella nostaa tasoa alue he B:stä helppoon A:han ja toivottavasti startata myös vaativaan B:ta, jos kehityskaari jatkuu. Olen päässyt työskentelemään sen kanssa järjestelmällisesti vasta 2 kk. Sitä ennen sitä on pitkälti koulutettu ja kehitetty estehevosen tavoin ja hypättykin viime kaudella 100-110cm ratoja ruseteille. Aikamoinen “polle maailman monin poni” siis!

Tänään Brio sai tutustua rauhassa tuplakuolaimiin ja tehtiin kevyt treeni melko vapaassa muodossa. Tavoitteenani oli tuottaa hevoselle mukava ensikosketus kankiin ja saada se liikkumaan niiden kanssa rennosti kaikissa askellajeissa ja siirrymisten läpi.

Miten onnistuimme – sen voit katsoa tästä koko treenin viimeisestä puolesta minuutista:

Vierasbloggarina: “Eteen auki ja omin jaloin – Alvaro Osbornen opit”, osa 1

Rakas ystäväni Kia Herold kirjoittaa Horse News -nimisiä julkaisuja ja kuullessaan espanjalaisen Alvaro Osbornen valmennuksesta, pyysi hän oitis minua kirjoittamaan kokemuksesta ja opeista. Sittemmin Alvaro on vieraillut meillä Raadelmassa muutaman kerran lisää. Tässä kuitenkin ihan ensimmäisen valmennuksen opit retrona. Lisää tulossa jahka saan ajatukseni koottua viimeisimmästä kerrasta muutama viikko sitten.

Tässäpä käteen jääneet opit erittäin tiivistetyssä muodossa:

  • Hitaan hevosen täytyy olla rehellisesti jalan edessä. Liikkua pehmeästi ja energisesti eteenpäin, kantaen kroppaansa omin jaloin. Toisaalta hieman kuuman tai nopean hevosen tulee hyväksyä vakaa jalka lähellä, juoksematta sitä karkuun.
  • Hevonen ei liiku rehellisesti ja työskentele oikein, jos se on liian lyhyt ylälinjastaan. Uskalla ”leikitellä” kaulan pituudella kaikissa askellajeissa.
  • Jotta voit vaikuttaa kaulan pituuteen, tulee sinulla olla hyvä vakaa tuntuma hevosen suuhun. Muista, tuntuma ja veto ovat eri asia! Kätesi ei saa vaikuttaa hevoseen hidastavasti eli ”ratsastaa taaksepäin”.
  • Työskentele myös välikäynnissä kohti päivän tavoitetta.
  • Tee siirtymisiä, paljon siirtymisiä. Tee niitä sekä askellajin sisällä että askellajista toiseen. Ole huolellinen siitä, että hevonen kantaa itsensä rehellisesti siirtymisen läpi, säilyttää tahdin ja askelpituuden.

Lue koko bloggaus Kian blogista!

 

 

Time for New Years Resolutions

Its the time of the year that you review the past and turn the sight into future – what was good, successful, disappointing and so on. You create a plan for even better next year and celebrate New Year with new resolutions. I’m pragmatic and practical person and  have never been that keen on giving promises or resolutions – I’ve considered it a bit of dreamers thingies…

A good friend of mine recently told me her “system” of new years resolutions and how she looks back the year based on the previous New Years Resolutions. I decided to give it a chance this year…

… but hey, there is the saying “when you can dream it, you can do it”. Let’s see if we can proof it 2018!

What are my New Years Resolutions then? Well, here we go:

  1. Prioritize: I try to learn prioritizing based on my personal perspective, not based on external expectations.
  2. Focus: I’ll be more focused – focused on doing the things I like and enjoy. “Do what you love, love what you do”.
  3. Target setting: I’ll be more courageous and ambitious in setting the targets in both work, equestrian and private life.

Might sound a bit vague, but for me they’ll turn out practical. Prioritizing means that I learn to say “no” and admit that even I have only 24hrs a day 😉 (even though sometimes it feels more!!). Recently I have struggled a bit with the focus, when I try to do too much, I actually get nothing done properly – I’m pretty sure you notice this dilemma too. As an equestrian, I’ve being considering the objectives for the next competition season… Earlier I’ve been more humble publicly, yet, setting the real objectives way higher in my own head. Its cheating! The objectives for 2018 will be set high, one could say a bit too high… but hey, there is the saying “when you can dream it, you can do it”. Let’s see if we can proof it 2018!

What’s your New Years Resolutions?

 

How did I end up blogging? Kuinka päädyin bloggariksi?

There are those moments, that makes it all worth the “sacrifice”…

Its been a while that I’ve wondered that actually I could reflect my learning, feelings, life with ups and downs with horses in somehow – but what is the format? Since I’m not very familiar with video format (yet) I decided to start blogging.

I’m currently 33-year-old “serious hobby dressage rider” and trainer. Living in the western part of Finland, yet traveling for horses quite some kilometers per year within Nordics, though mainly in Finland.

The country hosting santa claus, reindeers and plenty of snow – how can someone seriously be an equestrian there?! Easily – we have indoor arenas and our horses enjoy the snow as much as we do 🙂 I hope I manage to convey and inspire both myself and you on the Nordic equestrian lifestyle – its all about passion for what you love, for horses.

There are those moments, that makes it all worth the “sacrifice”…

Olen 33-vuotias “serious hobby dressage rider” ja valmentaja, jolla on tapana pohdiskella hevosten parissa vietettyjä hetkiä ja tapahtumia yöt myöhään.  Nyt päätin, että voisin bloggamalla inspiroin, innostaa ja jakaa kokemuksia ratsastuksesta ja hevosista elämäntapana. Koska vain hevosihminen voi täysin ymmärtää hevosihmistä 😉

“Eihän siinä ole mitään järkeä, että laittaa kaiken aikansa ja rahansa kaakkiin. Ja suurella todennäköisyydellä se loukaantuu, eikä siitä metwurstista jää kuin isot laskut.” Arvaat varmaan, että puhuja on “ei-hevosihminen”.

On siinä. Nämä hetket ❤

Unikuva_aamuauringossa
2017 Syksyaamun ensimmäiset auringonsäteet A.T. Unikuvan kanssa. (Kuva: Annika Mäki, Photoma Hevoskuvagalleria)